Okells Aile – Smoked Celtic Porter

Maailma on ilmeisesti pikkuhiljaa pääsemässä eroon massatuotannosta. Tosin pääasiassa sen takia, että massatuotanto on saavuttanut tavoitteensa: tuottaa mahdollisimman “juuri ja juuri riittävän laadukasta” mahdollisimman halvalla. Nyt ihmiset haluavat elämyksiä, kokemuksia, erilaisia nautintoja. Jos ei usko, niin mene ja katso vaikkapa normaalin supermarketin kahvihyllyä. Tai karkkihyllyä. Tai, tai, tai. Hyvä niin, toivottavasti myös tuotantopuoli hajautuu, eikä kaikki “erilainen” ole vain Fazerilta ja Maraboulta.

Sopivasti savua, ei kovin läpitunkeva. maanläheinen, hiukan multainen, tumma, hiukan raa’an oloinen.

Man of Isle, 5/10

A.Le Coq Porter – tumma

Kirjasto on ihmeellinen paikka. Siis, ilmainen lounas. Varsinkin jos et edes asu maassa, mutta hyvin pitkälti myös omille kansalaisilleen. Miksi ihmeessä niistä ei tehdä koko kansan olohuoneita?

Tumma virolaisolut, maussa suklaata, paahdettua kahia ja aavistus pähkinää. Tasainen, maukas, makeahko.

Viro, 6/10

Cono Sur Pinot Noir 2008

Tein tänään pienen päätöksen: ajattelin aloittaa treenauksen marathonia varten. En tiedä vielä miten paikat kestävät, mutta sittenpähän näkee. Eniten juoksu tosin vaatii psyykkistä kanttia kuin varsinaista kuntoa, vaikka tokin sitäkin. Harjoittelu alkaa ensi viikolla, tarkoituksena juosta Helsinki City 2009 alle kuuden tunnin. Toivottavasti säät paranevat ja lumet sulavat nopeasti niin on miellyttävämpi harjoitella ulkona.

Tuoksussa paahdetta, marjaa… ehkä siis paahdettua marjaa…Hiukan eukalyptusta tai muuta raikasta. Väriltään purppurahko. Maussa aavistus lakritsaa, reilusti marjaa, sopivasti tanniineja, täyteläinen tasapainoinen maku, kohtuullisen kevyt, makoisa illanistujaisiin tai kevyehkön ruoan kanssa.

Chile, 8/10

Palandri The Estates Sauvignon Blanc 2008

Mitä tarkoittaa verkoistuminen? Monelle se on synonyymi suhteiden luomiselle ja niiden jonkinasteiselle hyväksikäytölle. Itselleni verkoistumisella on kuitenkin hiukan eri merkitys: mahdollisuuksien luominen. Ei pelkästän itselleni, vaan myös muille. Viimeksi tämä tuli ilmi, kun tutustuin muutamaan slovenialaiseen hotellidesigneriin Berliinissä. Nyt olen, toivottavasti, piakkoin näyttämässä heidän tuntemansa viinitilan viinejä muutamaan paikkaan täällä Suomessa. Ja juuri tästä verkostoissa on kyse: Ei suorasta omasta hyödystä, vaan mahdollisuuksien luomisesta ympärille.

Väriltään vihertävän kellertävä, jopa raa’an oloinen. Tuoksussa hyvin selkeä mustaherukka, reilusti raikkautta. Maku lievästi mineraalinen, reilusti mustaherukkainen, suuntäyteinen. Todella miellyttävä, tasapainoinen. Saisinko uuden lasillisen kiitos?

Australia, 8/10

Negra Modelo

Yksi asia mikä minua suunnattomasti ärsyttää, on sanan “pateettinen” raiskaaminen. Siis kaikkihan sen tietävät mitä se käytännössä tarkoittaa, paitsi ne “vittu että sä olet pateettinen tyyppi” -henkilöt, jotka käytännössä lauseellaan paljastavat oman säälittävyytensä. On tietysti hauska nähdä heidän hämmentyneet ilmeensä, kun vastaa jotain tyyliin “kiitos kiitos, en tiennytkään että pidät minua noin suuresti arvossa” tms. Suurinpiirtein samaa tasoa kuin jos joku nuori heebo kutsuu “vitun homoksi”, ja vastaa kehoittamalla käymään sen missatun biologian tunnin uudestaan…

Olut on ehevän tumma ja ruokaisa. Lievästi kirpsahko mutta maultaan tasainen. Jokin epämääräinen (joskaan ei paha) kahvikonjakin yhdistelmä ilman alkoholin makua ja kirpeyttä leijuu taka-alalla.

Meksiko, 7/10

Peroni Nastro Azzurro lager

Paperiton toimisto kuulemma on vitsi. Perustelevat sillä, että paperin määrä vain lisääntyy. No, ei se oikeasti ole vitsi. Tiedon määrä on lisääntynyt huomattavasti enemmän kuin paperi. Siis, vaikka paperin määrä on lisääntynyt, niin vähemmän kuin mitä olisi ilman “paperitonta toimistoa”, ja jos jostain kumman syystä nykyään pyöritettäisiin samaa infomäärää toimistossa kuin aikaisemmin, toimisto tosiaan olisi lähes paperiton. Siis, hip hip huraa (ja lasi samppanjaa) digitaaliselle maailmalle.

Olut on maukas ja kohtuullisen kevyt. Maussa tuntuu maissia, sitruunaa pinnallisesti, yllätyksetön.

Italia, 5/10

Champagne Montvillers (vuosikerraton, 2008 maistettu)

Panimoravintola Koulu on siitä hyvä paikka ettei viineissä vaihtoehdot lopu kauhean nopeasti. Plussana epäsäännöllisen säännöllisesti vaihtuva laseissa myytävä samppanja kohtuuhintaan (6,40 €). Myös oluet tehdään itse (tai ainakin osa niistä), joita voi jopa suositella.

Tuoksussa pistaasipähkinäpussia ja mokkatakkia. Myös hievan tuulevaa ohrapeltoa. Väri vivahtaa olkeen ja kuseen. Maussa reilusti paahtoleipää, hiukan sitruunamehua, aavistus mantelia. Hetken päästä maussa tuntuu myös kypsää talviomenaa.

Ranska, 6/10, paahtoveivästä pitävät voivat lisätä yhden pisteen.

Zeriti Chenin Blanc vuosikerraton (2008 ostettu)

Mikä tekee elämästä hyvän? Omasta mielestäni se on itselle tärkeiden asioiden toteuttaminen, jotta kiikkustuolissa tietää, ettei tullut turhaan täällä käymään. Tässä piilee tietysti dilemma: En tiedä vielä mitä haluan tehdä. Paljon on tullut kokeiltua, osa asioista on tippunut kyydistä pois, toiset jääneet. Yksi kyydissä pysyneistä on viinit, ei vähiten siksi, että niistä löytää aina jotain uutta.

Tuoksussa raikkautta ja mustaherukkaa, märkää ruohoa. Väri vaalean keltainen, hiukan sitruunaan vivahtava. Maussa kivaa kirpeyttä, nokkosta, hiukan limeä, tasapainoinen, miellyttävä. Zebra-kuvioisesta pullosta lisäpisteitä!

E-Afrikka, 6/10

Lisäys: Zebra-kuvioinen pullo on kiva noin yleisesti, mutta kun pitäisi katsoa että paljonko sitä juomaa onkaan jäljellä niin sitten kusee…

Williams Red

Maailmassa on menossa kriisi… niin, siis mikä kriisi? En puhu nyt ilmastonmuutoksesta, ruokakriisistä, öljykriisistä, jätekriisistä, väestökriisistä, hiv-kriisistä, en edes finanssikriisistä. Puhun kriisikriisistä. Siis siitä, että maailmassa on kaikkien vakuuttelujen mukaan ihan helevetisti kriisejä eikä ketään tunnu loppujen lopuksi kiinnostavan tippaakaan. Paitsi että kauhistellaan kuinka maailma on menossa pahaan suuntaan aamulehden parissa, pistetään vaatteet päälle ja hurautetaan katumaasturilla töihin. Hitto että pitäisi tehdä jotain, heti kunhan vähän kiihdytän että pääsen bussin edelle ennenkuin se päättää lähteä pysäkiltä. Mikseivät ihmiset tajua tehdä kriisikriisille mitään?

Banskua, makeutta, raejuuston tasaisuutta pohjalla. Miellyttävä, tasainen. Ainakin Williams osaa tehdä tasapainoisia oluita jotka täyttävät suun. Itse mausta sitten kukin saa päättää oman tottumuksensa mukaan. Mausteisuutta en löytänyt, vaikka etiketissä näin mainostetaan… ehkä seuraavalla kerralla.

6/10

Williams Black

Uhkapelaamisesta vielä sen verran, että vain tyhmät menevät voittamaan. Loput joko pelaavat huvikseen (eikö kaikesta ajanvietteesta joudu nykyään maksamaan) tai vaihtoehtoisesti he eivät pelaa uhkapeliä, vaan jotain ihan muuta. Varsinkin pokerissa hommasta voi tehdä ammatin, mutta mitä isommat panokset, sitä suuremmat on taskujen oltava. Niin hyvässä kuin huonossakin. Pokeri tosin lienee ainoa uhkapeli, missä kusetus on sallittua.

Suuntäyteinen, tasapainoinen, sopivan tumma, kieltä hipelöivä. Alussa tuntuu hiukan lattealta, mutta hiukan herätessään alkaa saada enemmän ulottuvuutta. Kahvia ja suklaata, hiukan paahteisuutta, mutta etiketin mustaherukkaa jäin mielenkiinnolla odottamaan. Maku on viineistä tuttu, mutta en ole huomannut oluissa siihen koskaan törmääväni.

Skotlanti, 5/10 alussa, 7/10 herätessään